Vähiin käy ennen kuin loppuu!! Niin se on vaan kaksi viikkoa kohta kulunut, ja meidän on aika palailla kotimaisemiin. Tänään oli viimeinen päivä täällä ja valaistaan nyt tässä vielä vähän aiheen mukaisesti näitä saksalaisia jäteasioita.
Kuvassa on tyypillinen näky siitä, että roskalaatikot viedään kadunvarsille tyhjennettäväksi. Nämä olivat kadulla eilen illalla, ne on tyhjennetty tänään aamulla varhain ja ne odottelivat tuossa sitä, että omistajat noutavat ne taas takaisin paikoilleen. Ei olla oikein saatu tolkkua minä päivinä mitäkin kerätään... kadulla on kuitenkin ollut milloin minkäkin värisiä laatikoita odottelemassa tyhjennystä.
Roskasäiliöissä on tietyt värit, joko koko laatikoissa tai sitten vain kansissa. Tuo kuvan sininen tarkoittaa paperia. Tässä vielä, mitä paperiroskiseen voi laittaa:
Hitusen eri tavalla siis kuin Suomessa, koska täällä paperiin laitetaan myös pahvi.
Lisäksi löysin tänään hyvät ohjekuvat kaikista muistakin, joita on siis vihreä (biojäte), keltainen (muovi ja metalli) sekä musta (loppujäte). Tässä niistä kuvat:
Taas on eroja siis suomalaisiin tapoihin. Erikoista on, että muovi ja metalli laitetaan samaan. Meilläkin on täällä asunnossa tuo keltainen pussi ja tänä iltana täytyy kysellä vuokraisännältä, mihin sen oikein nyt sitten jätämme. Se on sellainen suljettava iso muovipussi, kenties se viedään tuonne kellariin odottamaan keltaisten roskisten tyhjennystä.
Huomattiin AWAn käytävällä myös hyvät ohjeistukset hätätilanteita ja ensiavun antamisen tarvetta varten:
Jälkimmäisessä on siis joka kohdassa erilainen sairaskohtaus tai muu tilanne, ja siihen ohjeistus. Tosi kätevä!!
Aloitettiin tämä päivä viemällä meille kertyneitä jätteitä jo tutuksi tulleelle jäteasemalle. Vietiin sinne siis paperit/pahvit sekä muutama lasipurkki. Käytiin myös halaamassa hyvästiksi iloista lempparityökaveriamme Frankia sekä jätettiin sinne "pojille" yhteiseksi pussillinen herkkuja. Kovin on haikeaa tämä hyvästien jättäminen kyllä, eilen halattiin Herr Lenzen ja illalla vielä Dorothee, ja kyllä pitää sanoa, että itku silmässä minä näitä heippoja heitän!
No, meidän päiväohjelmassa luki tänään, että olemme katselemassa mitä tapahtuu vaarallisten jätteiden keräilyssä siellä asemalla - aiemmin tutustuttiin siihen kiertävään keräysautoon. Tänään oli kuitenkin tosi sateista aamupäivällä ja asiakkaita ei käynyt siellä ollenkaan, joten me oltiin tulkki-Danielan kanssa sisätiloissa ja juteltiin monenlaista, muun muassa koskien hänen opiskelujaan. Hän on kohta valmistumassa ja hän on siis yliopistossa opiskelemassa ympäristöalaa. Mielenkiintoista!
Päivämme päätteeksi palautettiin vaatteemme ja avaimemme. Saatiin pitää työkengät, jotka oli nimenomaan meitä varten tilattu sinne - jee! Tosi hyvät kengät nimittäin!! Nyt on vaan pieni järjestelykysymys, miten saadaan kaikki tuotua kotiin, koska meillä ei ole täällä vaakaa, jolla punnita matkatavaroiden määrää... kengät on aika painavat, koska ovat turvakengät, joten jos ongelmia tulee, laitetaan sitten ne jalkaan ja kaikki mahdolliset vaatteet päälle, ettei jouduta jättämään mitään kyydistä! Meillä on siis pelkät käsimatkatavarat matkassa.
Vielä tarvittiin parit allekirjoitukset lappuihimme ja ne saatiin Herr Rüttersiltä. Hän kirjoitti myös maailman hellyttävimmät palautteet meille apunaan Google kääntäjä... =D Kovin he olivat meihin tyytyväisiä tuolla. Jätettiin hänellekin vielä pussillinen herkkuja ja sitten sanottiin hyvästit ja lähdettiin viimeisen kerran. Nyyh!
Siinä se on, AWAn toimistorakennus. Noita rappuja on muutaman kerran tullut kivuttua pukuhuoneeseen! Vielä viimeiset silmäykset jäteaseman suuntaan...
...ja sitten hypättiin autoon:
Auton nokka suunnattiin kohti Monschauta, jota Herr Lenzen meille suositteli vielä vierailukohteeksi. Ja kyllä kannatti mennä!! Sinne ei ollut kuin noin 40km matka ja kylä oli kyllä aivan ihana! ♥
Monschau on tosi vanha kylä täynnä vanhoja taloja. Kylän läpi kulkee joki ja siellä on tosi paljon kahviloita, ravintoloita ja pieniä putiikkeja. Niin, niin kaunista! ♥
Käytiin juomassa teet ja syömässä herkkuja:
Ihan pienesti myös sorruttiin shoppailemaan, kun löydettiin söpö pieni luonnonkosmetiikkaa myyvä liike. Liikkeen omistajamies kertoi, että kaikki tuotteet on heillä kotona hänen vaimonsa tekemiä ja ne sisältää silkkaa luonnon ainesta. Oijoi, olivatkin kyllä ihania! Omistaja sitten kysäisi, mistä olemme ja selvisi, että hän on käynyt Suomessa monta kertaa, hänellä on ollut ystävänä suomalainen mies. Hän heitteli heti meille paikkakuntia, kuten Turku, Mikkeli, Lappeenranta, Savonlinna... joissa oli siis käynyt. Kuinka hauska sattuma!
Lopulta lähdettiin ajelemaan kotia kohti. Pienoinen kauhunhetki koettiin, kun palattiin autolle, siitä oli nimittäin etuikkuna auki... Me oltiin vaan hengailtu pari tuntia pitkin kyliä ja autoon oli kenellä vaan vapaa pääsy! Unohdin laittaa ikkunan kiinni, kun parkkeeraustilanteessa Paulan piti mennä ulos huutelemaan ikkunan kautta, vieläkö voi peruuttaa... parkkiruutu oli nimittäin tosi ahdas. Oho, hups! 🙈 Onneksi autossa ei kuitenkaan ilmeisesti oltu käyty, ellei sitten takapenkkiin ilmestynyt vaalea roiskaus ollut paikallisen lintusen moikkaus meille...
Tuollainen hassu juttu oli siellä Monschaun liepeillä; matala aita tien vierustoilla. Ne on ilmeisesti jotain sammakkoaitoja, sillä tien pielessä näkyi myös niistä kertova huomio/varoitusmerkki!
Kotimatkalla ihasteltiin lukemattomia tuulimyllyjä, ajeltiin jyrkkiä ylämäkiä ja piiiiitkiä alamäkiä, todettiin että Eschweilerissa on kevät pidemmällä kuin täällä (täällä vasta kukki voikukka, kun se Eschweilerissa on jo pelkkä "puhalluskukkanen"), bongailtiin kuusimetsiä ja suota jne.
Kuva on surkea (otettu vauhdissa), mutta tarkoitus on näyttää, että täällä on hirvivaaramerkkien sijasta tuollasia peuravaaran merkkejä. Yhtään peuraa ei onneksi ole tiellä nähty.
Tämä on ollut mahtava reissu! Ollaan tavattu ihania ihmisiä, nähty paljon sekä jäte- ja kierrätysasioita että historiallisia ja muuten vain kauniita paikkoja täällä. Kiitos tästä mahdollisuudesta KSAOlle, Erasmus+ -ohjelmalle, Hannelelle, Aulille, omille opettajille, Dorotheelle ja perheillemme, jotka laskivat mammat matkaan! Voidaan kyllä suositella AWAa harkkapaikkana ihan täysillä, päästiin näkemään niin monenlaisia juttuja ja paikkoja, meille oltiin kaiken aikaa todella ystävällisiä ja kaikki sujui muutenkin tosi hyvin. Saksa on hieno maa, toivottavasti päästään tänne joskus uudestaan! ♥
Auf wiedersehen!
-Heli-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitämme kommenteista!