luontoa ja kulttuuria Eschweilerissa

Nyt vähän kulttuuria sekä luontoa saksalaisittain! 

Täällä vietetään vappua, eli Tanz in den Mai -juhlaa hyvin omaperäisellä tavalla. Tuo juliste on jonkun tapahtuman juliste, mutta siinä näkyy siis tuo päivän nimi. Täällä on tapana, että jos "boy loves a girl" niin hän hakee metsästä puun (ilmeisesti nimenomaan koivun), koristelee sen ja vie sen sitten tytön talolle. Koitimme vappuaattoiltana kuljeskellä tuolla kaupungilla, jos näkisimme vapun viettoa, mutta hyvin oli hiljaista. Tällaisen koristellun puun kuitenkin näimme:

...ja sittemmin olemme satunnaisesti niitä täällä muuallakin bongailleet. Aika hauskaa mielestäni!

Olemme joka ilta käyneet kävelemässä ympäri Eschweileria ja ei voi muuta sanoa kuin että kyllä täällä on nättiä!! Ja hienoja rakennuksia joka suunnassa. Ihan tuon edellisen kuvan vierestä löytyy tämä:

Tämä oli ymmärtääksemme juutalainen kirkko (?) ja sen vieressä oli tämä:

...ja kadun nimikin oli tämä:

Täällä näkee muuten usein katukylteissä tuollaisia "selostuksia", mistä kyseinen katu on nimensä saanut.

* * *

Eilen vietettiin sitten vappupäivää ja se on täällä yhtä lailla vapaapäivä kuin Suomessakin. Me lähdettiin katsomaan yhtä paikallista erikoisuutta, nimittäin vanhan ruskohiilikaivoksen paikalle tehtyä tekojärveä nimeltä Blausteinsee. Meiltä ei ole sinne montaakaan kilometriä matkaa ja olimme lukeneet, että se on suosittu ulkoilualue sekä myös luonnonsuojelualue.

Kirjoitan tätä tekstiä nyt harjoittelupaikassamme (koska meillä ei ole täällä juurikaan mitään mitä voisimme tehdä ja meille annettiin lupa tehdä näitä omia juttujamme täällä) ja täällä henkilö nimeltä Frank (kyllä, kolmas Frank!!!) oli suureksi avuksi myös tuota eilistä retkeämme ruotiessa. Hän kertoi muun muassa, että Blausteinsee on 46m syvä syvimmältä kohtaltaan, vesi on pohjavettä ja hyvin puhdasta ja kylmää ja siinä ei ole sinilevää - veden laatua tarkkaillaan pariin otteeseen vuoden aikana ja tiedot siitä ovat julkisia. Frank myös auttoi kääntämään muutaman kyltin tekstit, joten voin tässä nyt teillekin niitä jakaa varmana siitä, että asia menee oikein. =D

Eilen aamupäivällä ei ollut mitenkään erityisen lämmin, vaatetta piti laittaa ihan kunnolla, kun lähdimme retkellemme. Silti ihmiset olivat tuolla järvellä purjehtimassa, suppailemassa ja myös sukeltamassa:

Me lähdettiin kiertämään järvi. Matkaa oli 5,1 km ja se sujui oikein mukavasti luontoa ihastellen.

Alue on tosiaan siis luonnonsuojelualuetta. Rannat on hyvin pitkälti aitojen takana ja niihin meno on siis kielletty. Ylemmässä kuvassa tuota rautalanka-aitaa näkyykin. 

Kylteissä kerrotaan, että täytyy pysyä vain merkityillä reiteillä, näin taataan eläimille ja kasveille "elämänrauha" =D. 

Eläimiä ei myöskään saa ruokkia. Tulia ei saa tehdä, kukkia ei saa kerätä ja jäniksiä ei saa silittää. =D

Ihmisiä oli liikkeellä perhekuntina, ystävien kesken, isommissakin porukoissa, koirien kanssa... Selvästi suosittu alue, ja samaa sanoi myös Frank nro 3.

Alueella oli ihania niittyjä, joissa kauriit ja peurat saavat rauhassa käyskennellä. Tuossa yläkuvan niityllä itse asiassa näimmekin jonkun, todennäköisesti valkohäntäpeuran, loikkivan metsän reunaa kohti. Ja tuollaisia puunrunkoihin tehtyjä pesiä ja varmaankin jotain lepo- ja kyttäyspaikkoja (esim. haukoille) oli myös rakenneltu eläimiä varten. Kettuja tuolla on myös ihan varmuudella, pari kertaa nimittäin näimme ketun jätökset kulkureitillä.

Oma huomioni kiinnittyi siihen, että täällä on todella vaaleaa ja kellertävää tuo maaperä. Frank kertoi, että se riippuu paljon alueesta. Ihan jo muutamien kilometrien päässä maaperä on harmaampaa. Kuvassa näkyy sumun keskellä tuulimyllyjä, joita täällä on paljon. Ihmeteltiin, kun nuo kaikki olivat eilen liikkumattomia, mutta tästäkin Frank osasi meitä infota: kyse on siitä, että eilinen päivä oli vapaapäivä, tehtaat eivät toimineet, ihmiset olivat kenties jossain lomilla - sähkön tarve oli normaalia vähäisempää, jonka vuoksi myllyt oli pysäytetty.

Me siis kuljimme kuuliaisesti merkattuja reittejä pitkin. Ja voi ihanuus tätä vihreyttä!!!

Täällä on puut jo pääosin täydessä lehdessä. Kun tarkkaan katsoi, huomasi, että puut on selvästi istutettuja; ne on ihan suorissa riveissä. Tämä alue on tosiaan ollut kaivos, joten kasvusto on tänne sitten tuotu. Sen on selvästikin annettu villiintyä ja alueella on myös uskoaksi ihan tarkoituksella kaadettuja puita lahopuuta tarvitseville eliöille. Metsän reunat oli paikka paikoin aidan lisäksi myös "pusikoitettu" tai niihin oli kasattu aitamaiseksi näkösuojaksi puiden juurakoita. Uida ei saa kuin tietyllä alueella ja vaikka joissain kohdissa pääsi ihan rantaankin saakka, oli aitaa vedetty myös järveen jonkun matkaa, ettei kukaan menisi suojelualueille veden kautta. Täällä on todellakin ajateltu eläimiä!! ♥

Linnut laulavat täyttä päätä. Äänitettiin tiltaltin ja satakielen laulua, harmi että en osaa lisätä niitä tänne... Mustarastas myös lurittelee ihan koko ajan jossain, siis myös meidän asunnon lähistöllä - samoin tuo tiltaltti kuuluu kaikkialla kaiken aikaa. Muusta linnustosta sen verran, että täällä AWAn alueella on mielestäni kohtalaisen vähän lintuja (verrattuna esim. Keltakankaan jäteaseman lähistöön) ja nämä ovat lähes vain ja ainoastaan mustavariksia. (Keltsussa on lokkeja ja korppeja suurin osa.) Emme ole nähneet ainuttakaan "tavallista" varista täällä, kaikki on noita mustia versioita.

Tuolla Blausteinseen alueella on monenlaisia vesilintuja ja niistä oli kyltti siinä yhdellä rannalla. Paula etsi uutterasti suomennoksia lintujen nimistä ja tässä kyltissä esiintyvät siis harmaasorsa, punasotka, sinisorsa, tukkasotka, silkkiuikku, kanadanhanhi, tavi, kyhmyjoutsen, nokikana ja merimetso. Jes! Me nähtiin näistä lähinnä sinisorsia...

Kasvilajisto täällä on aika erilainen kuin Suomessa. Minä ainakaan en tunnistanut montaakaan puuta... saatikka pensasta. Tätä keltakukkaista mitälie-hernepensasta (??) kasvoi pitkin metsää. Samoin täällä on monenlaisia vaahteralajikkeita, pajuja, todennäköisesti myös pyökkejä, tammia ja ehkä jotain pihtoja... Myös koivua ja haapaa näkyi, mutta vähemmässä määrin. Monia puita näkyi myös punalehtisenä versiona. Kovasti koitin tiirailla, näkyisikö näsiää, kun nyt kerran lehtometsissä ollaan, mutta en sellaista havainnut.

Tämän puun sentään tunnistin: sehän on koivu. Mutta katsokaa tuota runkoa, miten repeillyttä tuo tuohi on! Mietimme, johtuisiko se siitä, että puut kasvavat täällä lehtometsässä paljon nopeammin kuin Suomessa ja kuori ei vaan pysy kasvuvauhdissa samalla tavalla mukana, vaan se repeilee. 

Paikka oli kyllä todella mukava ja oli hienoa siellä käydä. ♥ 

Loppuillan sitten olimmekin asunnolla, pesimme pyykkiä, latasimme valokuvia koneelle, teimme ruokaa jne. Illalla teimme vielä pienen kävelyn asunnon lähistöllä ja menimme ajoissa nukkumaan, jotta jaksoimme nousta aamulla klo 6.20 ja suunnata kohti uutta työpäivää, josta lisää sitten huomenissa, kunhan olemme tänä iltana ladanneet taas koneelle kaikki kymmenet ja sadat kuvat, joita olemme täältä tänään ottaneet...

Bis Morgen, tschüss! 

-Heli-