Taas heti perään uusi teksti, että pysytään aikataulussa eikä päivät sekoitu liikaa ajatuksissa...
Eli tänään sunnuntaina lähdimme käymään Maastrichtissa. Sehän on kaupunki tuolla Hollannin puolella. Yhteyshenkilömme Dorothee suositteli sitä meille ja kyllä todellakin kannatti lähteä!! Ihan mielettömän kaunis paikka.
Dorotheen ehdotuksesta ajelimme omalla autollamme Vaalsiin, josta Paula jo tuossa aiemmassa postauksessa mainitsikin. Se on siis ihan just tuossa rajan takana. Jätimme auton tien varteen parkkiin ja hyppäsimme Vaalsista bussiin. Matka maksoi EDESTAKAISIN kokonaiset 7,10€ per nenä, eli todella edullista on kyllä täällä matkustaa bussilla. Muutenkin yhteydet on todella hyvät, tuonnekin meni jopa tänään sunnuntaina puolen tunnin välein busseja koko päivän! Samoin takaisin pääsee puolen tunnin välein.
Maisemat on ihan hirmuisen ihanat täällä. Lehmät, lampaat ja hevoset on laitumilla, talot on ihan superihania, fillaroitsijoita näkyy kaiken aikaa. Voisin todellakin muuttaa asumaan Hollantiin!!
Noin kolmen vartin bussimatkan jälkeen saavuttiin sitten Maastrichtiin. Bussiasema on ihan tuossa juna-aseman vieressä. Siitä sitten lähdettiin suunnistamaan kohti vanhaa kaupunkia, joka suunnilleen näkyi tuosta asemalta, sinne oli siis melko lailla suora tie tuosta eikä matkaa sinne ollut kuin kenties kilometri maksimissaan.
En melkein kestä, kun rakennukset on niin ihania!! Otin päivän aikana ihan tolkuttomasti kuvia, koska rakastan noita kauniita taloja. Koitan nyt tänne joitakin laitella yhteiseksi iloksi.
Vanhan kaupungin puolelle mentiin siltojen yli. Mahtavan näköistä oli kyllä katsella sillalta tuonne ihanien talojen luo! Ja tuo fillarimäärä... Täällä siis pyöräillään todella paljon ja kuulemma myös ratsastetaan. No, olemme todellakin sen todenneet, jatkuvasti näkee ihmisiä pyöräilemässä joka paikassa. Osittain pyöräilijät on sellasia kilpapyöräilijän näköisiä, mutta myös kaupungissa poljetaan paljon ja nähtiin myös matkalla yksi porukka, joilla oli rinkat selässä, mihin lie retkelle olivat matkalla. Pyöräilyyn on todella hyvät mahdollisuudet, koska teiden reunoilla on aina omat merkatut kaistat pyöräilijöille. Ja niitä hevosiakin näkyi jatkuvasti tuolla bussimatkan varrella.
Minä bongasin valtavan Riviera Maisonin liikkeen heti siinä vanhan kaupungin laitamilla, ja sinne oli ihan pakko päästä katselemaan. Tuo ihana rottinkinen keinusohva voisi muuttaa mielellään meille! ♥
Toisaalta minä voisin myös muuttaa tuonne ullakkohuoneistoon. Nuo talot on oikeasti niin ihania... ♥ ♥ ♥ ♥
Meillä oli tälle päivälle ja reissulle kaksi tavoitetta: 1) ostetaan muistoksi magneetit ja 2) syödään noita ranskanperunoita, jotka on kuulemma erittäin suosittuja Hollannissa. Molemmat tavoitteet toteutui!
Käytiin myös kahvilla / teellä. Ja siinä meidän shoppailut sitten olikin. =D Mutta ei me shoppailemaan tultukaan vaan katsomaan, millainen mesta se Maastricht oikein on. Tuolla ei kyllä mikään muutama tunti riitä, noita katuja ja kujia ja kaiken maailman puoteja on niin paljon, että tarttisi päiviä aikaa niihin tutustua. Mutta nähtiin nyt edes jotain ja mikäs noita ihania kujia tallustellessa olikaan. Kelikin oli ihan ok, vaikka välillä vähän meinasi vettä ropsauttaa ja kylmähän täällä on edelleenkin.
Kotimatkalle lähtiessä piti kuvata tuo erikoinen aita; puut on leikattu tuollaisiksi litteiksi ja oli tuolla jotain kaiteen tapaistakin välissä. Tuota samaa aitatyyliä näki muuallakin matkan varrella.
Ihmeteltiin myös noita palleroita, mitä puissa näkyi paljon. Mitä lienee rehevämpiä kasvukohtia? Linnun- taikka tuulenpesiä ne joka tapauksessa ei olleet.
Pysähdyttiin sitten taas sinne Vaalsiin ja käytiin pikaisesti kaupassa. Täällä on joku ihmeellinen tapa värjätä kananmunat tuolla tavalla myyntiin... Nähtiin niitä myös tuolla töissä, kun jollakin oli eväinä. Ei oikein selvinnyt, ovatko ne valmiiksi keitettyjä tai jotain.
Tuo maiden raja on todella jännä kyllä. Aachenista tullessa ensin näkyy yhdessä risteyksessä tämä (kuva otettu vauhdissa):
Eli rajalle on matkaa 1km. Sitten se varsinainen rajan merkki on yhden parkkipaikan reunassa lähes puskien sekaan naamioituneena:
Ja vastaavasti siinä kohtaa kadun toisella puolella on sitten se Saksan merkki:
Minkäänlaista rajavalvontaa ei siis ole (koska nämä on Schengenmaita, joissa on vapaa liikkuvuus rajojen yli). Mutta on tuo silti omituista, ekalla kerrallahan me oltiin ihan että täh, missä se raja on ja ai jaa, nyt me siis ollaankin menty rajan yli... Nyt se meidän auto siis jätettiin tuonne Saksan puolelle, ehkä jonkun 50m rajasta, koska varmuuden vuoksi ei nyt sillä sitten rajoja ylitellä.
No, autolla sitten hurautettiin vielä pikaisesti katsomaan yksi lähikaupunki (vai kylä?) nimeltään Stolberg. Lähinnä vaan ajettiin että aha, tällainen. Siitä kotiin tullessamme todettiin, että tuossa melko lähellä, ehkä noin 2km päässä meistä olisi jonkunlainen ulkoilu/metsäalue, mihin voisi vielä mennä joku ilta käymään, jos ehtii/jaksaa. Päivät ja illat kuluu kyllä niin nopeasti, että saa nähdä miten ehditään...
Päivän vinkki: käykää Maastrichtissa, jos mahdollisuus tulee. Aivan ihana paikka!!
Nyt nukkumaan ja valmistautumaan huomiseen työpäivään.
-Heli-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitämme kommenteista!